Torstai-iltana satoi vettä. Kävelimme sateenvarjon alla Rooman hämärässä illassa. Ilmassa oli jotain outoa, kuin taikaa. Yllättäen keskellä pienten kujien ja katujen, salama välähti. Olimme seuranneet Annemaria koko matkan, mutta yht'äkkiä, hän oli poissa. Katsoimme toisisamme epäröiden. Näimme edessämme vain kaksi karvaista tuikituntematonta miestä ja paljon ravintoloita. Kesken kaiken, puhelin soi. Se oli Otto. Otto kertoi ravintolan nimen ja karvaisten miesten avulla pääsimme perille kohteeseen. The End.
Amra ja Aino T
wau
VastaaPoista